Tekemistä paaston ajaksi ja suklaauutisia

Ajattelin koota pienen listan asioista, joita tehdä paaston aikana, kun on tylsää. Kaikki aktiviteetit eivät sovellu kaikille, mutta luultavammin jokainen löytää jotain kivaa - ehkä.

1. Lakkaa kyntesi. Youtubesta löytyy toisinaan hyviä ohjeita, itse olen tykästynyt SimpleNailArtDesigns:iin.
2. Tee lista kaikista niistä syistä, miksi haluat jatkaa paastoa ja miltä olo tuntuu syömisen jälkeen.
3. Aloita jonkin uuden sarjan katsominen.
4. Tee koruja. Jälleen kerran Youtube on kaveri. Suosittelen HandmadeJewelryClub:ia.
5. Piirrä jotain haastavaa, esim. Weheartista jokin kaupunkikuva . En tosin suosittele tätä, jos saat raivokohtauksen työn mennessä mahdollisesti pilalle... Tällöin voit tehdä pieniä ja yksinkertaisia kuvia.
6. Tee blogi ja päivitä sitä niin paljon, että lukijasi saavat pian hermoromahduksen. Voit pitää liikunta- ja ruokapäiväkirjaa, kirjoittaa tunteistasi, jakaa taidettasi tai kirjoittaa vaikka pieniä - ja miksei vähän suurempiakin - tarinoita. Siitä pääsemmekin kohtaan 7.
7. Kirjoita tarinoita, runoja tai vaikka tiivistelmiä kokeeseen tulevista kappaleista.
8. Meikkaa itsesi eri tavalla kuin yleensä. Voit ottaa before & after-kuvia.
9. Lue kirjoja ja lehtiä, joista pidit, kun olit pieni. Muistoja tulee mieleen varmasti!
10. Koska aina on tulossa joko joulu, synttärit, pääsiäinen, vappu, halloween tai juhannus, voit tehdä lahjoja, kortteja tai koristeita. Pinterestistä löytyy siihen tarkoitukseen ihania ideoita. Voit tietysti myös koristella huoneesi tai kotisi ilman sen kummempaa syytä tai tuunata vaatteita. DIY on avainsanasi.
11. Siivoa.
12. Kokoa leikekirja.
13. Laula karaokea.
14. Tanssi tuntemuksesi ulos!
15. Katso televisiota.
16. Liity Tumblr:iin ja et pääse enää koskaan sieltä pois.
17. Pelaa nettipelejä.
18. Lue muiden blogeja ja etsi uusia blogeja seurattavaksi.
19. Liity TheAnaRefugeen.
20. Lue ruokauutisia, elleivät ne saa sinussa aikaan ahmimiskohtausta.

Ruokauutisista pääsemmekin tämän postauksen toiseen aiheeseen. Suklaan hinta todennäköisesti nousee pian n. 30-40%! Uutisen voit lukea tästä.
+ ei kiusausta ostaa halpoja suklaatuotteita = laihdutus käy helpommaksi
+ muutkaan eivät osta niin helposti suklaata, joten he eivät myöskään tuputa herkkuaan yhtä helposti muille
- ahmimispäivät tulevat kalliimmiksi
- lahjoissa olevien suklaarasioiden suurempi hinta on aina pois muista lahjoista
 Ristiriitaiset fiilikset minulla siis.

White lace and broken dreams

Nyt on se matikan kirja sitten haettu. Se onkin varmaan ainoa asia, missä tuun olemaan vastuullinen lukiolainen tällä viikolla. Mutta miksi mun pitäisi olla aina niin kauhean vastuullinen, mä oon jo ollut sitä koko ikäni. En jaksa enää.
 En ostanut itselleni ruokaa ahmittavaksi enkä myöskään hyökännyt jääkaapin kimppuun heti, kun pääsin kotiin. Olen ylpeä itsestäni. Pääasiassa tämä kauhukuva ei toteutunut, koska halusin viime postauksen jälkeen sovittaa valkoista pitsistä toppia kaupassa. Harmi vaan, että kokoa XS ei löytynyt... Jouduin tyytymään S-kokoon. En ostanut sitä, koska se ei ollut tarpeeksi pieni ja muutenkaan rahaa ei ole ylimääräisiin ostoksiin, mutta varmistuin siitä, että kunhan laihdun tarpeeksi, ostan itselleni samanlaisen tai ainakin samantapaisen topin pienimmässä koossa. Otin jopa muutaman kuvan, jotta voin myöhemmin vertailla, näytänkö laihemmalta. Surullista kyllä, vaakakaan ei kerro kaikkea.
 Topin sovittamisen jälkeen olo oli motivoitunut, joten menin lenkille. Mitään rääkkilenkkiä en viitsinyt kuitenkaan tehdä, koska pitäisi huomenna selvitä koululle ja takaisin. Lenkillä tuli mietittyä kaikenlaista, etenkin lapsuuteen liittyen. Vietin nimittäin pienenä aika paljonkin aikaa tässä kaupungissa, jonne tänä syksynä muutin. Mietin, että suunnittelin kyllä teinivuoteni aivan toisenlaisiksi.

Imagine being at your goal weight

Ikävä kyllä toi about 45 kg on ihan liikaa mun kohdalla. Mun täytyy olla kevyt kuin höyhen.

1. paastopäivä

Jep, ensimmäinen päivä tässä paastossa on lähes tulkoon ohitse. Koeviikon vuoksi pääsin aikaisemmin. Huomenna pääsen entistä aikaisemmin ja keskiviikko sekä torstai vierähtävätkin asunnollani. Perjantaina pitäisi mennä kouluun sitten taas. On paljon vaikeampaa pysyä kontrollissa, kun on yksin asunnossaan ilman tekemistä ja jääkaapissa on ruokaa. Onneksi suurimmat ruokaan liittyvät halut kaikkoavat aika tehokkaasti liikunnalla, nukkumisella ja dieettikokiksella.
 Tänään mulla on suunnitteilla hakea se lyhyen matikan kirja perjantaita varten - oikeastaan jo tunnin päästä. Oon nyt ollu pitkässä matikassa ja siitä oli se koe tänään. Se meni huonosti, joten nyt mulla on taas yksi syy olla syömättä mitään. Myönnän, että hiukan ahdistaa se kirjan hakeminen, koska samal pitäis ostaa nenäliinoja ja pelkään ostavani ruokaa samalla. Mutta en mä voi luovuttaa nyt jo, oonhan mä ennenkin paastonnut onnistuneesti. Vasta 3. päivänä alkaa rasvat palamaan elimistöstä, kuulemma.

5 seconds later I could be just a memory

Mä alotan tän blogin tosi synkästi nyt kertomalla, etten oo tänään juuri muuta tehnyt kuin syönyt (oh god why), urheillut ja miettinyt kuolemaa. Eilen jopa nukahdin ajatukseen, että silmät sulkemalla mä kuolisin. Se ois vaan siinä. Ei mitään sotkuista, ei mitään monimutkaista ja ei mitään selitettävää. Mä pääsisin pois tästä helvetistä, jossa olen.
 Miksi mun elämä sitten on helvetti? Munhan pitäis olla onnellinen, oon 16-vuotias omillaan asuva lukiolainen uudessa kaupungissa ja vielä ilmasutaitolinjalla. Mutta syitä helvettiin on monia.

1) Mä painan liikaa. Jokainen päivä on yhtä kidutusta, kun näkee kaiken sen ylimääräisen kehossa.
2) Taisin saada tänä viikonloppuna potkut. En tiiä yhtään miks, mutta siitä syystä en pysty maksamaan mun vuokraa. Miten mun laihdutuksen käy, jos joudun muuttamaan takas äidin luo? Äiti ei saa tietää, etten koskaan parantunut, ei etenkään ennen marraskuuta, koska muuten joudun takaisin hoitoon.
3) Oon kaikille vaan kakkosvaihtoehto eikä kukaan välitä musta tarpeeks.
4) Mulle rakkaita ihmisiä on kuollu ihan liikaa ja haluisin vaa liittyä niiden seuraan.
5) Mä saatan joskus tutustua johonkuhun, kiintyä liikaa ja sit se tyyppi AINA lähtee pois.
6) Mä oon lukiossa vasten tahtoani.
7) 1. kohtaan liittyen sanon, että mä oon ollu laihempikin. Tyypin 1 anoreksia oli ihanaa aikaa, tyypin 2. ei.
8) Mä vaan seuraan sivusta, kun muut nauttii elämästään. Laihat syö ja ei liho, kauniit saa rakkaussuhteita, hauskat saa paljon kavereita ja niin edelleen. Sitten oon mä. Se on melkeinpä niin, että jos ees kuvittelen syöväni jotain ns. 'herkullista', mä tunnun lihovan jo ajatuksesta. Kauneudesta on turha puhuakaan. Oon kai ihan nätti, mutta en todellakaan kaunis. Ja siitä hauskuudesta sen verran, että mä itse kyllä nauran paljon, toisinaan nauratan muita, mutta ei, en mä oo yhtä hauska kuin muut. Mä en osallistu siihen ruokasotaan, koska pahimmassa tapauksessa jotain lentäis mun suuhun ja tulis ei-suunniteltuja kaloreita. Mä en pysty vitsailemaan siitä uusimmasta elokuvasta, koska kaikkihan tietää, että kun porukalla mennään niin on karkit, popcornit ja limsat. Myöskään mitään superhauskoja inside-vitsejä ei kehity, koska en voi mennä yökylään mihinkään. Ihmiset on ärsyttävän kiinnostuneita siitä, mitä MÄ laitan suuhuni, mut muuten ne ei oo kiinnostuneita mun asioista. Ehkä ne pelkää, että tuun kadehdittavan laihaksi tai sitten oon jo vainoharhanen. Ihan sama mulle, vaikka vainoharhanen, hullu, yksinäinen ja kaikkea, kunhan vain oon laiha jonain päivänä. Mun pitää olla laihempi kuin koskaan.
 Mitä mä tarkotan tolla? Mä tarkotan, että mun pitää painaa 30-35 kg pian, koska tällasena läskikasana en voi jatkaa tätä elämääni. Ykskin ilta mä jo yritin irrottaa mun läskejä, kun ahdistuin. Ehkä pian se ahdistus laimenee, kun laihdun ja kunnolla. Huomenna alkaa paasto.